Kanteleen ikää on mahdoton määritellä tarkasti. Joidenkin arvioiden mukaan se on useita tuhansia vuosia vanha. Kalevalaisen sanaston teorioiden mukaan joka tapauksessa hyvin vanha. Suomessa kanteleesta esiintyy kirjallista tietoa 1500-luvulta ja tarkempia kuvauksia 1700-luvulta.
Koverretun kanteleen alkuperästä ei ole tietoa ja on arveltu sen kulkeutuneen Itämerelle Bysantista venäläisten kautta. Voidaan ajatella myös, että arabialainen sitra (ganun) olisi kanteleen alkumuoto. Jotkut pitävät mahdollisena, että suomalaiset olisivat sen siirtäneet balteille. Erään teorian mukaan soitin olisi tullut Länsi-Euroopasta ja Mustaltamereltä. Soitin- ja kielihistoriallinen tieto tukee mahdollisuutta, että kantele-sanan pohja olisi indogermaanista muotoa "kan" (=kielet).
Kanteletta on soitettu todistetusti vuosituhannen alkupuolella. Novgorodin kaivauksista on löytynyt kanteleita, jotka sijoittuvat 1000-luvun alkuun eivätkä ne poikkea oleellisesti 1800-luvun soittimista.
Kansallisromantiikka nosti kanteleen suomalaisuuden myyttiseksi symboliksi 1800-luvulla, kunnes 1900-luvun teollistuvassa maailmassa sen vaikutus oli hiipua lähes unholaan.Viimeisten 30-40 vuoden aikana kantele on kokenut melkoisen uusrenesanssin niin rakentamisen kuin soitonkin alalla. Soitin elää nykyisin elinvoimaisempana kuin koskaan aikaisemmin. Meillä kunnioitetaan
kanteletta - perinne elää ja kehittyy. Vanhojen historiallisten mallien rinnalla rakennetaan ja suunnitellaan koko ajan uusia malleja. Kanteleella soitetaan musiikkia muinaisista sävelmistä nykyaikaisiin konserttiteoksiin.
Kanteleen esiintymisalue
Kanteleella on pitkät perinteet Suomen lisäksi Karjalassa (kantele), Baltian maissa(Viro, kannel; Latvia, koukles; Liettua, kankles) ja Baltian lähialueilla. Koillis-Venäjällä esiintyy "gushli", joka muistuttaa kanteletta.
Historiallinen 5-kielinen koverokantele.
Rakentanut Jussi Laasanen 1984
Nykyiaikainen 5-kielinen kantele.
Rakentanut Jussi Laasanen 1994
Historiallinen kanteleen levinneisyysalue