Alussa hän rakensi perinteistä suorareunaista kanteletta, joko suora- tai pyöröperällä. 1930-luvulla hän alkoi kokeilla kielitappisivun taivuttamista. Kanteleeseen tuli myös sammutuslauta käyttöön ja koristeltu tappilista. Leanderin ensimmäiset kanteleet oli kielitetty viuhkamaisesti, mutta hän siirtyi vähitellen tasaväliseen kielitykseen. Paul Salmisen kanssa Leander teki yhteistyötä suurkanteleiden parissa. Leander rakensi kaikkiaan yli kolmesataa kanteletta, joita soitetaan kaikkialla Suomessa. Soittotaitoiset ovat vieneet kanteleita myös ulkomaille.
Isäni Kullervo Laasanen (s.1935) jatkoi isoisän kanteleenrakennusperinnettä. Hän on soittanut kanteleella yksin tai erilaisilla kokoonpanoilla. Kullervo on rakentanut Leanderin mallinmukaisia kanteleita.
Isoisän ja isän kanteleen rakennusta seuratessa innostus soitinrakennukseen heräsi jo varhain. Aluksi rakensin kanteleita, mutta viulunsoiton myötä kiinnostuin myös viulunrakennuksesta. Kävin Ruotsissa Skandinaavisen viulunrakennuskoulun (1986-1990). Vuodesta 1992 olen rakentanut viuluja ja kanteleita omassa verstaassa Vetelissä. Rakennan sukuni perinteisiä malleja ja kehittelen kanteletta myös edelleen. Innostuksen ja pohjan tähän antaa oma soittotaito. Monia uusia ideoita on odottamassa toteutuksia.
Perhonjokilaaksolaisia kanteleenrakentajia:
-
Jaakko Östermark (1836-1883)
Juho Siltala e. Huntus (1852-1926)
Juho Karikko (1863-1929)
Viljami Heikkilä ( 1884-1931)
Oiva Heikkilä (1913-1979)
Leander Laasanen (1892-1985)
Kullervo Laasanen (1935-)
Jussi Laasanen (1961-)
Ääniaukkoa koristava lyyra 1900-luvun alun Leander Laasasen kanteleessa.
36-kielinen perhonjokilaaksolainen kantele, rakentanut Jussi ja Kullervo Laasanen 1998.