(Kanteleen koon ja soittajan mieltymyksen mukaan viritystaso voi vaihdella)
10-kielinen kantele viritetään usein seuraavilla tavoilla:
Harvoin kuitenkaan kanteletta viritetään näin korkealle. Perussävelen määrää kanteleen 4. kieli. Yleisempi tapa on virittää kanteleen soivaksi sävelalueeksi a - d2, jolloin sävellajina on D-duuri. Perussävel on usein c1-e1 (kanteleesta, sen koosta ja kielien vahvuudesta riippuen).
Esim.
Perhonjokilaaksolaisen kanteleen duuriviritys C-duuritasolle 36-kielisellä kanteleella:
Vastaavasti molliviritys:
Viritystaso kanteleilla vaihtelee myös soittimen koon mukaan. Varsinkin 5- ja 10-kielisissä kanteleissa lähtötaso on vaihdellut soittimen koon ja soittajan oman musiikillisen mieltymyksen mukaan. Perhonjokilaaksolaisessa isossa kanteleessa (20-36 -kielinen) viritys on nostettu yleisimmin D-duuritasolle. Kanteleella ja viululla on soitettu kappaleita, jotka ovat sointuneet parhaiten yhdessä D-duuritasossa.
36-kielisen kanteleen diatoninen viritys:
38-kielisen konserttikanteleen viritys:
Esimerkki pienempikokoisen 29-kielisen kanteleen viritys: (Laasasen malli)
