Puunrungon leveys asetti rajoituksen koverretun kanteleen kielimäärälle. Alettiin rakentaa ns. laatikkokanteleita ohuista lautalistoista. Kehitys tapahtui itsenäisesti kanteleen esiintymisalueilla, minkä vuoksi päädyttiin erilaisiin ratkaisuihin ja rakenteisiin. Kantele uudistui edelleen.
Perhonjokilaaksossa (Veteli, Halsua, Perho, Kaustinen) Keski-Pohjanmaalla kehitys tapahtui luultavasti jo 1700-luvun jälkipuoliskolla. Täällä kanteleen rakennukseen ei tullut katkosta vaan soitto- ja rakennusperinne on jatkunut keskeytymättä ja vahvana näihin päiviin asti. Tätä perinnettä jatkan itsekin isoisäni (Leander Laasanen 1992-1995) ja isäni (Kullervo Laasanen s.1935) jalanjäljissä.
Muutoksia tehtiin pikkuhiljaa. Esiintyi välivaiheita, jolloin kanteleissa esiintyi koverokanteleen piirteitä. Elias Lönnrotin ns. Kajaani-kanteleessa oli ponnen jäänne ja varras. Puutapit oli korvattu metallinastoilla. Laatikkokanteleessa tappisivu piteni ja kärki terävöityi. Nykyisin lautakanteleessa on vartaan sijaan metallinastat ja tappilistassa on terästapit, jotka viritetään pianon tapaan avaimella. Kanteleen suurentuessa ja kielimäärän lisääntyessä myös ääni kasvoi ja soittotapa monipuolistui. Laatikkokanteleesta syntyi tasaperäinen malli, joka on lähinnä itäsuomalainen malli, sekä pyöreäperäinen eli painoperäinen kantele. Kielimäärä näissä kanteleissa oli pienempi kuin nykyisissä kanteleissa, joissa se on yleisimmin 36 tai 38.
Perhonjokilaaksossa pyöreäperäisiä kanteleita rakensi Jaakko Östermark (k.1883). Kielimäärä oli tavallisesti 20 tai hivenen yli. Näissä kanteleissa kielet olivat viuhkamaisesti kuten koveromallisissa kanteleissa. Nykyisissa kanteleissa kielivälit ovat yhtä leveät kielen kummassakin kiinnityspäässä. Pyöröperäisellä kanteleella teki soittomatkansa myös tunnettu Veteliläinen kansansoittaja Kreeta Haapasalo (1813-1893).
Laatikkokanteletta on kutsuttu monissa yhteyksissä myös kotikanteleeksi, mikä kuvastaa sen yleistä käyttöä kotisoittimena.
36-kielinen Perhonjokilaaksolainen kantele, rakentanut Jussi ja Kullervo Laasanen 1998.
Tasapäinen 27-kielinen kantele, rakentanut Leander Laasanen 1900-luvun alussa.
Kuvassa ylinnä Perhonjokilaakson mallisen kanteleen ääniaukkoa koristava lyyra.