Konserttikantele

Kantele kehittyi konserttikelpoiseksi 1900-luvulla. Syntyi ns. konserttikantele, jossa on harpun ideanmukainen vipukoneisto. Konserttikantele on laatikkokanteleiden kehittynein muoto. Seitsemällä käsivivulla on mahdollista virittää kantele mihin sävellajiin tahansa. Paul Salminen (1887-1947) kehitti 1920-luvulla konserttikanteleen koneistuksen. Isoisäni Leander Laasanen (1892-1985) teki yhteistyötä toimittamalla puuosiltaan valmiita kanteleita, joihin Salminen asensi koneistot. Isoisäni alkoi rakentaa konserttikanteleita pian itse alusta loppuun. Nykyaikaisten konserttikanteleiden koneistukset pohjautuvat lähes yksinomaan Salmisen idean pohjalle.